Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen

Maistraatti: Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen – vanhemman tehtävät
http://www.maistraatti.fi/om_alaikaisen_esite_311007.pdf

Oikeiusministeriö: Edunvalvojan tehtävä
http://www.om.fi/Satellite?blobcol=urldata&blobheader=application/pdf&blobheadername1=Content-Disposition&blobheadername2=Content-Length&blobheadervalue1=inline;%20filename=Edunvalvojanteht_2008.pdf&blobheadervalue2=206941&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1225117640277&ssbinary=true&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&SSURIsscontext=Satellite%20Server

Laki holhoustoimesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=omaisuusluettelo

Omaisuusluettelo
Edunvalvojan on kolmen kuukauden kuluessa tehtävänsä alkamisesta annettava holhousviranomaiselle luettelo niistä päämiehen varoista ja veloista, joiden tulee olla edunvalvojan hoidettavana..Lomake löytty www.maistraatti.fi -> lomakkeet -> holhoustoimi -> Omaisuusluettelo
Tähän kannattaa panostaa!!

Vuositili
Edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoitamista, on velvollinen pitämään kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista.Edunvalvojan tulee vuosittain antaa holhousviranomaiselle tili (vuositili). Holhousviranomainen voi päättää, että tilikausi on muu vuoden pituinen ajanjakso kuin kalenterivuosi, jos se on omaisuuden hoidon ja tilinpidon tai tilin tarkastuksen kannalta tarkoituksenmukaista.Vuositili on annettava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos edunvalvontatehtävä on alkanut tilikauden jälkimmäisellä puoliskolla, holhousviranomainen voi päättää, että tili annetaan seuraavan vuositilin yhteydessä. Jos edunvalvoja ei sairauden, tehtävänsä laajuuden tai muun sellaisen syyn johdosta kykene tai ole kyennyt antamaan vuositiliä säädetyssä ajassa, holhousviranomainen voi hakemuksesta pidentää määräaikaa. Edunvalvoja ei ole velvollinen antamaan vuositiliä sellaisesta alaikäisen edunvalvonnasta, jota ei ole ollut merkittävä holhousasioiden rekisteriin.

•  Tilikauden pidentäminen kalenterivuotta pidemmäksi on anottava maistraatilta
•  Lapsen nimellä kuukausittain saatavat eläkkeet ovat tarkoitettu elinkustannuksiin ja ne voi osoittaa suoraan huoltajan pankkitilille.
•  Lapsen omaisuuden myyntiin, rahan käyttöön huomattaviin ostoihin, omaisuudenvaihtoihin (asunnot, autot, maaomaisuus, osakkeet jne) tarvitaan maistraatin lupa
•  Lapsen rahavaroja saa sijoittaa ”riskittömästi”. Usein pankissa tiedetään nuo maistraatin hyväksymät sijoitusmuodot. Maistraatti antaa myös tietoja tästä. Lupaa tällaisiin esim määräaikaisiin tileihin ei tarvita.
• Ainakin joillakin paikkakunnilla maistraatti on hyväksynyt lasten varojen käytön harrastusmenoihin ja kohtuullisesti ulkomaanmatkoihin (mm. sukset, polkupyörä, tietokone)

Päätöstili
Kun edunvalvojan tehtävä on lakannut (lapsi täyttänyt 18 v.) ja holhousviranomainen on tarkastanut päätöstilin, sen tulee ilmoittaa tiliä koskevat huomautuksensa sekä luovuttaa jäljennös päätöstilistä sille, jolla on oikeus omaisuuden vastaanottamiseen. Viimeksi mainitulla on oikeus pyynnöstä saada edunvalvojalta nähtäväkseen vuositileihin ja päätöstiliin liittyvät tositteet.Edunvalvoja voidaan sakon uhalla velvoittaa näyttämään tositteet Vahingonkorvausvaatimus, joka perustuu edunvalvojan toimintaan, vanhentuu kolmen vuoden kuluttua siitä, kun holhousviranomainen on luovuttanut edunvalvontaa koskevat asiakirjat niihin oikeutetulle. Vahingonkorvaus vanhentuu kuitenkin kolmen vuoden kuluessa siitä, kun päämies on täyttänyt 18 vuotta.

{mosloadposition advert2}

Vahingonkorvauskannetta, joka perustuu tilistä ilmenevään seikkaan, ei voida nostaa, jos se, joka on ollut oikeutettu vastaanottamaan tilityksen, on asiakirjat saatuaan kirjallisesti ilmoittanut hyväksyvänsä edunvalvojan toiminnan tai muutoin kirjallisesti ilmoittanut, ettei tule vaatimaan korvausta.
Juuri täysi-ikäistynyt lapsi voi nostaa kanteen vanhempaansa vastaan omaisuutensa huonosta hoidosta ja vaatia vahingonkorvausta nostamalla kanteen oikeudessa.
 
Oikeusministeriö, Holhoustoimen kehittämistyöryhmä:
Mitä jokaisen vanhemman tulee tietää lapsensa raha-asioista
Laki holhoustoimesta 442/1999Alaikäisen taloudellisten asioiden hoitamisesta säädetään holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) ja siihen liittyvässä asetuksessa holhoustoimesta (889/1999).

Kuka päättää alaikäisen asioista?
Holhoustoimilain mukaan alle 18 -vuotiaat ovat alaikäisiä ja sen vuoksi vajaavaltaisia. Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse määrätä omaisuudestaan eikä tehdä tärkeitä sopimuksia tai muita merkittäviä oikeustoimia. Alaikäisellä on kuitenkin oikeus määrätä siitä, minkä hän on omalla työllään ansainnut. Alaikäinen voi myös tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä.

Alaikäisen taloudellisia ja muita holhoustoimilaissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja (aiemman lain mukaan holhooja). Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa. Alaikäinen lapsi on edunvalvojansa päämies (aiemman lain mukaan holhottava). Huoltajan tehtävä lapsen edunvalvojana alkaa suoraan lain nojalla yleensä jo lapsen syntyessä (lakimääräinen edunvalvoja). Silloin kun kumpikin vanhemmista on lapsen huoltaja, he ovat myös yhdessä edunvalvojia riippumatta siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Jos lapsella on kaksi edunvalvojaa, heidän tulee yhdessä huolehtia edunvalvojalle kuuluvista tehtävistä. Koska vanhempien oikeus hoitaa alaikäisten lastensa taloudellisia asioita perustuu holhoustoimilakiin, siitä seuraa myös eräitä laissa mainittuja velvollisuuksia, joiden noudattaminen ei ole vanhempien vapaan harkinnan varassa.
Holhousviranomainen valvoo edunvalvojien toimintaa. Valvonta kuuluu ensisijaisesti alaikäisen kotikunnan maistraatille. Ahvenanmaan maakunnassa holhousviranomaisena toimii lääninhallitus. Tässä esitteessä käytetään holhousviranomaisesta yksinkertaisuuden vuoksi nimitystä maistraatti.
Edunvalvojien tehtävä lakkaa, kun päämies täyttää 18 vuotta. Lisäksi tuomioistuin voi vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, jos hän osoittautuu siihen kykenemättömäksi tai sopimattomaksi. 

Miten alaikäisen omaisuutta tulee hoitaa?
Alaikäisen omaisuus on lailla suojattu. Alaikäisen omaisuutta ovat muun muassa hänelle annetut lahjat, hänen osuutensa jakamattoman kuolinpesän varoista, hänelle maksettu vakuutuskorvaus, eläketulot, vahingonkorvaus tai sijoitusvakuutuksen säästösumma sekä omaisuudesta saatu tuotto, kuten korko-, osinko- ja vuokratulot.

Alaikäisen varoja hoitaessaan edunvalvojat ovat velvollisia noudattamaan holhoustoimilain määräyksiä. Tässä tehtävässään edunvalvojan tulee tunnollisesti pitää huolta lapsen oikeuksista ja edistää hänen parastaan. Edunvalvojan on säilytettävä sellainen omaisuus, jota lapsi edunvalvonnan kestäessä tai myöhemmin tarvitsee tai jolla muutoin on tälle erityistä arvoa. Muu lapsen omaisuus on sijoitettava siten, että sen säilymisestä on riittävä varmuus ja että sille saadaan kohtuullinen tuotto. Lapsen omaisuutta voidaan käyttää myös lapsen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan.
Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Sitä vastoin on syytä muistaa, että lapsella ei ole milloinkaan velvollisuutta osallistua vanhempiensa tai edunvalvojiensa elatukseen. Mikäli lapselle luovutetaan käyttövaroja lapsen omista varoista, niiden riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon mm. päämiehen ikä, kehitysaste ja huoltajan kasvatukselliset periaatteet. 

Edunvalvoja ei saa lahjoittaa lapsen omaisuutta. Edunvalvojan on säilytettävä sellainen omaisuus, jota päämies edunvalvonnan kestäessä tai myöhemmin tarvitsee tai jolla muutoin on päämiehelle erityistä arvoa. Muu omaisuus, jota ei ole käytettävä elatukseen tai muihin päämiehen tarpeisiin, on sijoitettava siten, että sen säilymisestä on riittävä varmuus ja että sille saadaan kohtuullinen tuotto. Ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava 15 vuotta täyttäneen alaikäisen päämiehensä mielipidettä, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja jos lapsi kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Alaikäisen varat on aina sijoitettava hänen nimissään olevalle pankkitilille tai muuhun hänen nimissään olevaan sijoituskohteeseen, eikä niitä saa sekoittaa toisten varoihin.

Alaikäisen lakimääräisellä edunvalvojalla (huoltajalla) ei ole oikeutta periä palkkiota edunvalvojan tehtävästään. Edunvalvojalla on kuitenkin oikeus saada alaikäisen varoista korvaus tarpeellisista kuluistaan.

Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään asiassa, jossa vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Edunvalvoja on esteellinen myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään. Esimerkiksi, jos lapsi on osakkaana kuolinpesässä, johon kuuluva auto myydään edunvalvojana toimivan vanhemman avopuolisolle. Maistraatti tai käräjäoikeus voivat lakimääräisten edunvalvojien pyynnöstä määrätä tehtävään sopivan ja kirjallisen suostumuksensa antaneen henkilön edunvalvojan sijaiseksi edustamaan lasta sellaisessa oikeustoimessa, jossa lakimääräiset edunvalvojat ovat itse esteellisiä. Oikeustoimi, jonka tekemiseen edunvalvojalla ei ollut kelpoisuutta, ei sido päämiestä.

Miten maistraatti valvoo edunvalvojia?
Tärkeinä pidettäviä alaikäisen puolesta tehtäviä oikeustoimia varten edunvalvoja tarvitsee maistraatin luvan. Lupa on syytä hankkia ennen oikeustoimeen tai toimenpiteeseen ryhtymistä. Luvanvaraiset oikeustoimet on lueteltu holhoustoimilain 34§:ssä. Lupa tarvitaan mm. asunnon tai kiinteistön myymiseen ja ostamiseen, metsän myymiseen tai myytäväksi hakkauttamiseen ja maa-ainesten myytäväksi ottamiseen päämiehen kiinteistöltä, yksityisen liikeyrityksen osakkeiden tai yhtiöosuuksien ostamiseen, omaisuuden pantiksi luovuttamiseen, muun lainan kuin valtion takaaman opintolainan ottamiseen sekä ositus- tai perinnönjakosopimuksen tekemiseen, jos se toimitetaan ilman tuomioistuimen määräämää pesänjakajaa.

Lupa tarvitaan myös silloin, kun luvanvarainen oikeustoimi tehdään kuolinpesän nimissä ja pesän osakkaana on alaikäinen lapsi. Myös edunvalvojan sijainen tarvitsee luvan 34§:ssä mainittuihin oikeustoimiin. Lupa voidaan antaa, jos lupahakemuksessa on selvitetty, että aiottu oikeustoimi tai toimenpide on lapsen edun mukainen. 15 vuotta täyttäneelle alaikäiselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi, jollei tämän mielipide luotettavasti käy ilmi hakemusasiakirjoista. Oikeustoimi, jonka edunvalvoja on tehnyt ilman tarvittavaa lupaa, ei sido päämiestä, ellei maistraatti hyväksy sitä jälkeenpäin edunvalvojan hakemuksesta.

Alaikäisen edunvalvonta merkitään holhousasioiden rekisteriin mm. silloin kun alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä eikä hänen osuutensa pesän varoista ole vähäinen tai jos alaikäisellä on edunvalvojan hoidettavana olevaa omaisuutta, jonka määrä ei ole vähäinen taikka jos siihen muuten on erityistä syytä. Holhoustoimiasetuksen mukaan edunvalvonta merkitään rekisteriin, jos alaikäisen omaisuuden tai pesäosuuden arvo, kuolinpesän velkoja siitä vähentämättä, on suurempi kuin 15.000 euroa.
Edunvalvojan on oma-aloitteisesti ilmoitettava maistraatille alaikäisen saamasta omaisuudesta. Luettelo saadusta omaisuudesta on annettava maistraatille kuukauden kuluessa omaisuuden saannosta. Omaisuusluettelossa edunvalvojan on ilmoitettava, että hänen antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään mainitsematta. Oma-aloitteinen ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske alaikäisen vanhempaa, jos alaikäisen omaisuuden määrä uuden saannon jälkeenkin jää vähäiseksi (selvästi alle 15.000 euroa). Kun alaikäinen tulee kuolinpesän osakkaaksi, on edunvalvojan aina toimitettava maistraatille jäljennös perukirjasta kuukauden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus on toimitettu.

Edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoitamista, on velvollinen pitämään kirjaa lapsen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista ja säilyttämään lapsen omaisuuden hoitoon liittyvät tiliotteet, tositteet ja asiakirjat. Tiliotteisiin perustuva kirjanpito on usein riittävä, mutta jos alaikäisen varallisuus koostuu monenlaisista sijoituksista tai jos hän on osakkaana kuolinpesässä, on edunvalvojan syytä neuvotella maistraatin kanssa asianmukaisen kirjanpidon järjestämisestä.
Edunvalvojan on laadittava vuosittain tili lapsen omaisuuden hoitamisesta. Vuositili tarpeellisine tositteineen on annettava maistraatille tarkastettavaksi kolmen kuukauden kuluessa tilikauden (kalenterivuosi) päättymisestä. Edunvalvoja, jonka tehtävä lakkaa tai jonka tehtäviä rajoitetaan, on velvollinen viipymättä antamaan maistraatille tilin vallinnastaan siirtyvän omaisuuden hoidosta siltä ajalta, jolta ei ole aikaisemmin annettu tiliä (päätöstili). Edunvalvoja ei kuitenkaan ole velvollinen antamaan vuositiliä eikä päätöstiliä sellaisesta alaikäisen edunvalvonnasta, jota ei ole ollut merkittävä holhousasioiden rekisteriin (esim. omaisuuden määrä on ollut vähäinen).

Vuositilistä ja päätöstilistä tulee käydä selville lapsen varat ja velat tilikauden alkaessa ja päättyessä, tilikauden aikana niissä tapahtuneet muutokset, lapsen puolesta tehdyt merkittävät oikeustoimet sekä muut vastaavat toimenpiteet, joihin edunvalvoja on ryhtynyt omaisuutta hoitaessaan. Nämä tiedot on esitettävä sillä tavoin, että maistraatti voi tilin perusteella valvoa omaisuuden hoitamista ja omaisuuden hoitosuunnitelman noudattamista. Tilissä on ilmoitettava myös se omaisuus, jonka edunvalvoja on tilikauden aikana antanut lapsen vallittavaksi (käyttövarat).

Edunvalvoja on velvollinen pyydettäessä antamaan maistraatille kaikki tehtäväänsä koskevat tarpeelliset tiedot, tositteet ja asiakirjat sekä esittämään hoidettavanaan olevat arvopaperit.Jos edunvalvoja laiminlyö asianmukaisen tilin, luettelon, tositteen tai pyydetyn selvityksen antamisen, maistraatti voi määrätä edunvalvojan suorittamaan laiminlyödyn toimenpiteen ja tehostaa päätöstään sakon uhalla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
Jos päämiehen edun turvaaminen vaatii toimenpidettä, josta edunvalvoja ei ole huolehtinut, tuomioistuin voi määrätä toisen edunvalvojan huolehtimaan siitä. Tuomioistuin voi vastaavasti määrätä toisen edunvalvojan, jos edunvalvojaa vastaan on syytä ajaa kannetta ennen kuin hänen tehtävänsä edunvalvojana on päättynyt.

Jos edunvalvojana on alaikäisen lapsen vanhempi, voi maistraatti eräin edellytyksin päättää, että hoidettavaa omaisuutta tai sen määrättyä osaa koskeva tili saa olla yleispiirteinen. Maistraatti voi eräin edellytyksin myös vapauttaa edunvalvojan vuositilivelvollisuudesta tai määrätä tilikauden vuotta pidemmäksi. Päätöstilin antamisesta ei kuitenkaan voida myöntää vapautusta.
Maistraatti perii holhoustoimilain ja sisäasiainministeriön antaman maksuasetuksen mukaisia maksuja edunvalvojan määräämiseen ja luvan myöntämiseen liittyvistä päätöksistä ja hakemuksista sekä tilintarkastuksista ja holhousasioiden rekisterin otteista. Maksut ovat päämiehen kuluja.
Lisätietoja holhoustoimilain määräyksistä sekä neuvoja ja ohjeita lapsen omaisuuden hoitamista koskevissa kysymyksissä saatte lapsen kotipaikan maistraatista.

Tarkempia tietoja ja edunvalvojien tarvitsemia lomakkeita on saatavana myös maistraattien nettisivuilta http://www.maistraatti.fi/

Lyhyesti
Alaikäisen omaisuus on säilytettävä hänen nimissään eikä hänen varojaan saa sekoittaa toisten varoihin.Myös lapsen perintöosuus jakamattoman kuolinpesän varoista on hänen omaisuuttaan.
Lapsen varoja saadaan käyttää ainoastaan hänen omaksi hyödykseen. Edunvalvojat päättävät yhdessä lapsen omaisuuden sijoittamisesta ja käyttämisestä.

Edunvalvojat eivät saa edustaa lasta oikeustoimessa, jossa he itse ovat lapsen vastapuolia.
Tärkeimpiin lapsen omaisuutta koskeviin oikeustoimiin tarvitaan maistraatin lupa. Lapsen saamasta omaisuudesta on ilmoitettava viipymättä lapsen kotipaikan maistraatille, joka valvoo lapsen omaisuuden hoitamista.

Lapsen varoja saa käyttää hänen omaksi hyödykseen

 

Lähteet:
Oikeusministeriö , Holhoustoimen kehittämistyöryhmä 2003
Finlex , http://www.finlex.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *