| Pauliina Viitamies /sd ja kysymys perhe-eläkettä koskevista epäkohdista |
|
|
|
| Skrivet av Niko Paulanne | |
| 2007-11-28 | |
|
Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2007 Pauliina Viitamies /sd esitti ministerille vastattavaksi seuravan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että nuorten leskien toimeentulo turvataan puolison kuoleman jälkeen? Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2007 sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä vastasi mielestäni kiertäen lähes koko kysymyksen luettelemalla nykyisen lain sisällön ja toteamalla, että perhe-eläkettä koskevassa eläkelaissa ei ole hänen mielestään minkäänlaisia ongelmakohtia. Tämä nyt ei tietenkään kovin paljon ihmetytä, jos on edes hieman seurannut Liisa Hyssälän edellisiä vastauksia esitettyihin kyselyihin. "...uudistukset on tehty yhteistyössä työ-markkinajärjestöjen kanssa.", "Leskeneläkeoikeuden laajentaminen lisäisi myös eläkemenoja tilanteessa, jossa eläkemenot jo muutekin kasvavat väestön ikääntymisen myötä"... Voi sinua Liisa Hyssälä, eivät työmarkkinajärjestöt niitä eläkkeitä hae, vaan me nuoret lesket! Mahtoiko kukaan kysyä nuorita leskiltä faktoja tai edes mielipidettä "uudistusten" tekohetkellä. "Leskeneläkeoikeuden laajentaminen lisäisi myös eläkemenoja tilanteessa, jossa eläkemenot jo muutekin kasvavat väestön ikääntymisen myötä". Kyseessähän ei ole vanhuuseläke, joten ihmettelen tarkoittaako Liisa Hyssälä perhe-eläkkeiden määrän nousevan samassa suhteessa väestön ikääntyessä kuin vanhuuseläkkeet. Jos näin on olisi kiinnostavaa tietää, mihin ministeri väitteensä perustaa. Koko kysymystekstin vastauksineen voit lukea eduskunnan valtiopäiväasiakirjasta . Lakisääteisten perhe-eläkkeidemme tarkoituksena on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Lakisääteinen perhe-eläketurva muodostuu kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Työeläkelakien mukaisella perhe-eläkkeellä korvataan sitä ansiotulon menetystä, joka perheelle aiheutuu huoltajan kuolemasta. Kansaneläkejärjestelmään kuuluvalla perhe-eläkelain mukaisella yleisellä perhe-eläkkeellä puolestaan turvataan lesken ja lasten vähimmäistoimeentulo. Lisäksi lakisääteisen tapaturmavakuutusjärjestelmän mukaisella perhe-eläkkeellä turvataan työtapaturmaisesti kuolleen perheenhuoltajan omaisten toimeentulo. Tapaturmavakuutuslain mukainen perhe-eläke on vahingonkorvausluonteinen ja se on ensisijainen etuusmuoto työ- ja yleiseen perhe-eläkkeeseen nähden.
Yhteiskunnassamme tapahtuneiden muutosten, kuten perheen molempien aviopuolisoiden lisääntyneen työssäkäynnin myötä lakisääteinen perhe-eläkejärjestelmämme uudistettiin 1990-luvun alkupuolella. Uudistuksessa kiinnitettiin päähuomio lasten toimeentuloon ja leskeneläkkeen saamisedellytyksiä tarkennettiin ottaen huomioon lesken lisääntyneet mahdollisuudet saada omia eläke- ja ansiotuloja. Työ- ja kansaneläkejärjestelmän mukaiseen leskeneläkkeeseen on oikeus kaikilla sellaisilla leskillä, jotka olivat avioliitossa edunjättäjän kanssa tämän kuollessa ja olivat solmineet avioliittonsa ennen edunjättäjän 65 vuoden ikää ja joilla on tai on ollut yksi tai useampia yhteisiä lapsia edun-jättäjän kanssa. Yhteisen lapsen tilanteessa leskeneläkeoikeuden piiriin kuulumiselle ei ole säädetty lesken iän ja avioliiton keston suhteen minkäänlaisia rajoituksia. Leskeneläkeoikeuden henkilö-piirin rajoitukset koskevat pelkästään sellaisia leskiä, joilla ei ole eikä ole ollut yhteistä lasta edun-jättäjän kanssa. Tällöin leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän on edunjättäjän kuollessa täyt-täneet 50 vuotta, avioliitto on solmittu ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta ja avioliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta. Työeläkejärjestelmässä edunjättäjän kuollessa leskeltä edellytetty 50 vuoden ikä ei koske pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi tullutta leskeä. Leskellä, joka täyttää 65-vuotta, on oikeus omaan kansaneläkkeeseen. Siten kansaneläkejärjestelmän mukainen leskeneläkeoikeus päättyy lesken täyttäessä kansaneläkelain mukaisen 65-vuoden vanhuuseläkeiän. Työeläkejärjestelmässä leskeneläkeoikeus jatkuu ilman tällaista yläikärajaa. Työ- ja kansaneläkejärjestelmässä avopuolisoilla ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen. Tämä perustuu avioliittolaissa säädettyyn periaatteeseen, jonka mukaan vain aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiinsa nähden. Lakisääteinen eläkejärjestelmämme takaa kuitenkin kullekin henkilölle oman eläketurvan. Työeläkelakien mukainen perhe-eläke määräytyy kuolleen perheenhuoltajan työstään ansaitseman eläkkeen perusteella. Eläkkeeseen oikeutetut leski ja lapset jakavat kuolleen huoltajan ansaitseman eläkkeen siten, että lesken osuus edunjättäjän eläkkeestä on 17-50 prosenttia sen mukaan, kuinka monta lasta edunsaajalla on. Jos lapsia ei ole tai lapsia on yksi, leskeneläkkeen suuruus on 50 prosenttia ja, jos lapsia on vähintään neljä, leskeneläkkeen suuruus on 17 prosenttia edunjättäjän ansaitsemasta eläkkeestä. Koska leskeneläkeoikeus perustuu avioliittolain mukaiseen elatusvelvollisuuteen, lesken omat työeläkkeet ja -tulot vaikuttavat eläkesovituksen kautta vähentävästi leskeneläkkeen määrään. Jos nämä lesken omat tulot ovat noin 1,5-2 kertaa suuremmat kuin edunjättäjän eläke, leskeneläkettä ei makseta. Työeläkejärjestelmässä myös edunjättäjän entisellä puolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan velvollinen suorittamaan hänelle sosiaalilautakunnan sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettua, määräajoin suoritettavaa elatusapua. Entisen puolison eläke määräytyy edunjättäjän hänelle maksaman elatusavun perusteella, kuitenkin siten, että se voi olla enintään puolet leskeneläkkeestä, jos leskikin on edunsaaja. Tapaturmavakuutuslain mukaiseen leskeneläkkeeseen on oikeus edunjättäjän aviopuolisolla. Myös edunjättäjän avopuolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai viranomaisten vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta. Jos avioliitto tai avoliitto on solmittu edunjättäjän kuolemaan johtaneen tapaturman jälkeen, oikeutta leskeneläkkeeseen ei kuitenkaan ole, jollei liitosta ole syntynyt lasta tai liitto ole jatkunut kolmea vuotta. Leskeneläkeoikeutta ei ole mitenkään rajoitettu lesken ikään. Tapaturmavakuutuslain mukaisen leskeneläkeoikeuden työ- ja kansaneläkejärjestelmää laajempi henkilöpiiri ja erilaiset saamisedellytykset perustuvat tapaturma-vakuutuslain mukaisten etuuksien vahingonkorvausluonteeseen. Työ- ja kansaneläkejärjestelmän mukainen leskeneläke lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton ennen 50 vuoden ikää. Tällöin leskellä on kuitenkin oikeus saada leskeneläkettä kertakorvauksena määrä, joka vastaa kolmen vuoden ajalta maksettavan leskeneläkkeen määrää. Perhe-eläkeuudistuksen tavoitteen mukaisesti yli 50-vuotiaana uuden avioliiton solmineen lesken saama perhe-eläke muodostaa yhdessä hänen oman eläkkeensä kanssa riittävän toimeentulon. Siksi uuden avioliiton perusteella uutta perhe-eläketurvaa ei enää tarvita. Tapaturmavakuutuslain mukainen leskeneläke lakkaa lesken iästä riippumatta uuden avioliiton solmimisen myötä. Tämä johtuu siitä, ettei tapaturmavakuutusjärjestelmä vahingonkorvausoikeudellisen luonteensa vuoksi velvoita työn-antajaa korvausvelvolliseksi kuolleen työntekijän lesken uudelleen avioituessa. Tässäkin tilanteessa leskellä on kuitenkin oikeus saada kertakorvauksena kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava määrä. Edellä tarkoitetut 1990-luvun perhe-eläkejärjestelmien uudistukset on tehty yhteistyössä työ-markkinajärjestöjen kanssa. Edunjättäjän alle 18-vuotiailla lapsilla on toimeentulonsa turvaksi aina oikeus lapseneläkkeeseen. Uudistuksien taustalla olleet perusteet ovat eläkejärjestelmän kannalta edelleen päteviä. Leskeneläkeoikeuden laajentaminen lisäisi myös eläkemenoja tilanteessa, jossa eläkemenot jo muutekin kasvavat väestön ikääntymisen myötä. Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2007 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä"
|
|
| Senast uppdaterad ( 2007-11-28 ) |
| < Föregående | Nästa > |
|---|





