Koko kysymystekstin vastauksineen voit lukea eduskunnan valtiopäiväasiakirjasta .
 
Ohessa ministerin vastaus: 
 
"Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Lakisääteisen perhe-eläkkeen tarkoituksena on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Perhe-eläkettä maksetaan yleensä leskelle ja ala-ikäisille lapsille. Työeläkkeenä maksettavan perhe-eläkkeen tarkoituksena on säilyttää työntekijän tai yrittäjän perheen toimeentulo kuolemaa edeltäneellä tasolla. Lapseneläke ja leskeneläke määräytyvät kuolleen perheenhuoltajan työeläkkeen perusteella. Perhe-eläkelain (38/1969) mukaisen Kansaneläkelaitoksen hoitaman yleisen  perhe-eläkkeen tarkoituksena on turvata perheen vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Se täydentää työeläkelakien antamaa toimeentuloturvaa, jos perheen tulot ovat pienet. Lapselle maksetaan aina lapseneläkkeen perusmäärä ja mahdollisesti täydennysmäärä muiden perhe-eläkkeiden ollessa pieniä. Leskeneläkkeeseen vaikuttavat lesken muut tulot ja huoltovelvollisuus. Vuoden 2008 alusta lukien Kelan hoitamista perhe-eläkkeistä säädetään uudessa kansaneläkelaissa (568/2007 ), johon sisältyy myös eräitä muutoksia lesken- ja lapseneläkkeisiin.

Opintotukilain (65/1994 ) mukaisen opintotuen yhtenä myöntämisperusteena on taloudellisen tuen tarve, jota harkittaessa otetaan huomioon hakijan omat tulot. Opiskelijalla voi olla opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja apurahoja 505 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää ja 1 515 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää. Näiden tulorajojen perusteella lasketaan vuodelle nk. vapaa tulo, jonka opiskelija voi ansaita menettämättä tukeaan. Opintojen aloitusvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta tai tutkinnon suorittamisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden jälkeen ansaittujen tulojen perusteella tukea ei kuitenkaan peritä takaisin. Opintolainaa ei peritä koskaan tulojen vuoksi takaisin.

Opintotukilain mukaan kaikki opiskelijan saamat veronalaiset tulot opintorahaa lukuun ottamatta otetaan huomioon. Perhe-eläke on saajalleen maksettavaa tuloa, joten sen kohtelu saajan muiden etuuksien kohdalla on tarkoituksenmukaista olla vastaava kuin muidenkin tulojen. Opetusministeriön tiedon mukaan Kansaneläkelaitoksen opintotukien myöntämiskäytännössä perhe-eläkkeen huomioonottaminen tulona ei ole tullut ongelmana esille.

Opiskelijan omia tulorajoja on tarkoitus korottaa 30 prosentilla 1.1.2008 lukien hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Nämä muutokset tulevat lieventämään merkittävästi opiskelijan omiin tuloihin perustuvaa opintotuen tarveharkintaa ja parantavat osaltaan myös perhe-eläkettä saavien opiskelijoiden taloudellista asemaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992 ) mukaan päätettäessä lasten päivähoidosta määrättävästä maksusta otetaan perheen tuloina huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaata tulot. Asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992 ) lasten päivähoidossa palvelun käyttäjäksi määritellään lapsen ohella hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat. Lapsen saamat perhe-eläkkeet ovat siten päivähoitomaksujen määräytymisen perusteena olevia tuloja.

Kysymyksen perusteluissa todetaan, että lapsen perhe-eläkkeestä ei voitaisi maksaa lapsen päivähoitomaksuja, koska edunvalvonnasta maistraatille tehtävän tilityksen yhteydessä tätä menettelyä ei kysyjän mukaan hyväksyttäisi. Valtioneuvosto ei pidä tällaista laintulkintaa asianmukaisena. Päivähoitomaksu on lapsen elatuksesta aiheutuva meno. Lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975 ) 2 §:n mukaan lapsi on itsekin vastuussa elatuksestaan, jos hänellä on elatuskykyä. Lapsen varoja, muun muassa hänen saamaansa perhe-eläkettä, voidaan siten käyttää päivähoidon kustannusten kattamiseen. Oikeusministeriön mukaan  oikeusministeriö ja sisäasiainministeriö järjestävät holhoustoimen hallinnosta vastaaville maistraattien virkamiehille säännöllisesti koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään muun muassa sitä, mitä menoja edunvalvoja voi maksaa alaikäisen varoista. Oikeusministeriössä toimii myös holhoustoimen kehittämisryhmä, joka pyrkii ohjaamaan maistraatteja hyviin tulkintakäytäntöihin maistraateissa esiin tulleiden kysymysten pohjalta.

Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2007
Peruspalveluministeri Paula Risikko"