|
Eija Palosaaren 10.9.09 luennon kalvot Eija Palosaaren 16.9.2009 luvalla NUORET LESKET 10.9.2009 HELSINKI
Eija Palosaari
Psykologian tohtori
Kriisi- ja traumapsykoterapeutti
Den här e-postadressen är skyddad från spam bots, du måste ha Javascript aktiverat för att visa det
www.eijapalosaari.fi
ERILAISIA KRIISEJÄ KRIISI ON TILANNE, JOSSA IHMISEN AIKAISEMMAT KOKEMUKSET JA KEINOT EIVÄT RIITÄ TILANTEEN YMMÄRTÄMISEEN JA RATKAISEMISEEN * ERI KRIISITYYPIT KÄYNNISTÄVÄT IHMISESSÄ ERILAISIA, SYVÄLTÄ BIOLOGISISTA RAKENTEISTAMME NOUSEVIA SUOJAUTUMIS- JA
REAKTIOMEKANISMEJA
- NIIDEN PERIMMÄINEN TARKOITUS ON SUOJATA MIELTÄ
HAJOAMISELTA JA SÄILYTTÄÄ LAJI
ERITYISTIETO TAI ESIM. TERVEYDENHUOLTOON KUULUVA PERUSKOULUTUS EI SÄÄSTÄ REAKTIOILTA, MUTTA VOI AUTTAA HUOLEHTIAMAAN
ITSEÄ TARKOITUKSENMUKAISESTI
ERILAISIA KRIISEJÄ KEHITYSKRIISIT
-normaalisti kehityksen ja elämän kulkuun kuuluvia, valoisiakin mutta
silti myös pysähdyttäviä tilanteita
-esim. lapsen saaminen, uhmaikä, vanhuuseläke * ELÄMÄNKRIISIT (kumulatiivinen tai kasautuva stressi)
-elämän kulkuun kuuluvia, pitkäkestoisia rasitustilanteita, joita ei satu kaikille
-esim. puolison menetys pitkäaikaissairauteen, työuupuminen,
uuvuttavat taloudelliset vaikeudet
* ÄKILLISET KRIISIT (traumatisoiva kriisi)
-aiheuttajana äkillinen, odottamaton (joskus samalla pitkään pelätty), epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaisi huomattavaa kärsimystä lähes kenelle tahansa
-esim. puolison menetys liikenneonnettomuuden, tulipalon, äkillisen sairauskohtauksen tai väkivallan uhriksi
joutumisen kautta ELÄMÄNKRIISI / KUMULATIIVINEN STRESSI * VÄHITELLEN KASAUTUVA RASITUSTILA,
JOKA EI AINA SISÄLLÄ ERITYISTÄ DRAMATIIKKAA
-TERVE IHMINEN VASTAA SIIHEN VAISTOMAISESTI SOPEUTUMALLA JA VENYMÄLLÄ
-KEINONA ON KUORMITTAVIEN TUNTEIDEN PUUDUTTAMINEN
→PETTYMYS JA KIUKKU HÄIRITSEVÄT VÄHEMMÄN
vrt. ihannetyöntekijä / sisu
- PUUDUTTAA MYÖS HIENOSÄÄTÖISET, HERKISTYNEET TUNTEET vrt. kyynistyminen, elämätön elämä –
→mm.AJOITTAINEN TARVE VOIMAKKAISIIN ÄRSYKKEISIIN
PURETAAN KUTEN SYNTYI
hitaasti, pitkäjänteisesti, muutoksiakin tehden NORMAALIT REAKTIOT KRIITTISTEN ÄKKITILANTEIDEN YHTEYDESSÄ: SOKKI SOKKI ILMENEE TAPAHTUMAN / TIEDON SAAMISEN HETKELLÄ: MIELEN REAKTIOINA
-TIEDON PROSESSOINTI MUUTTUU
-ESIM. EPÄTODELLINEN OLO, KUIN KATSOISI SIVUSTA
”EI VOI OLLA TOTTA – TÄMÄ EI TAPAHDU MEILLE!”
-KÄSITYS AJASTA MUUTTUU - USEIN HIDASTUU
-MUISTIN TOIMINTA MUUTTUU - AISTIMUSPOHJAISTA, TEHOSTUU OSITTAIN
-TUNTEET PUUTUVAT
-KÄRSIMYS EI VIELÄ OTA VALTAA KEHON REAKTIOINA
-FYYSISIÄ VOIMIA ON TAVALLISTA ENEMMÄN
-KUUMA, KYLMÄ, NÄLKÄ, KIPU EIVÄT TUNNU VÄLITÖNTÄ VAARAA KOSKEVISSA ASIOISSA TOIMINTA ON YLEENSÄ HARKITSEVAA, VIILEÄÄ JA TEHOKASTA
MUITTEN ASIOITTEN SUHTEEN SAATTAA ESIINTYÄ PONNETTOMUUTTA JA AJATTELUN AALTOILUA –
HELPPOJAKIN PÄÄTÖKSIÄ ON VAIKEA TEHDÄ. EPÄTAVALLISIA REAKTIOITA
MM. PANIIKKIA, SUORAA HUUTOA, JÄHMETTYMISTÄ
ONNETTOMUUSTYYPISTÄ JA PELASTUMISMAHDOLLISUUKSISTA RIIPPUEN
PAKONOMAISTA YKSITYISKOHTAISEN TIEDON HANKKIMISTA TAI ESIM. TAVAROIDEN JÄRJESTELYÄ SOKIN MERKITYS VARMISTAA TOIMINTAKYVYN SÄILYMISEN, ELI SILLÄ HETKELLÄ TARKOITUKSENMUKAISIN, ELÄMÄÄ YLLÄ PITÄVÄ TOIMINTA VARMISTUU * SUOJAA MIELTÄ SELLAISELTA TIEDOLTA, JOTA SE EI VIELÄ
JAKSA OTTAA VASTAAN * TALLENTAA MUISTIIN MYÖHEMMIN TARVITTAVAA TIETOA JA
VAIKUTELMIA REAKTIOVAIHE REAKTIOVAIHE
ILMENEE: MIELEN REAKTIOINA
-VOIMAKKAITA, VAIHTELEVIA TUNTEITA
-ESIM. ITKUISUUS, HELPOTUS/SYYLLISYYS ELOON JÄÄMISESTÄ, PELKO, AHDISTUS, SYYLLISTÄMINEN, VIHA,
VETÄYTYMINEN
-MUISTI- JA KESKITTYMISVAIKEUKSIA
-ESIM. FLASHBACKIT, AJATUSTEN KATKEILU, KESKITTYMISEN JA UUDEN OMAKSUMISEN TYÖLÄYS,
LEVOTTOMUUS, HAJANAISUUDEN TUNNE KEHON REAKTIOINA
-LIHASVAPINA, KUUMA, KYLMÄ, PAHOINVOINTI, VÄSYMYS,
UNIVAIKEUDET, TAKAUTUMAT KEHOTASOLLA ARKI HÄIRIINTYY – SUHDE OMAAN ITSEEN JA
YMPÄRISTÖÖN KOETUKSELLA
-OLO EI TUNNU OMALTA JA MYÖS LÄHEISTEN
VOI OLLA VAIKEA LÖYTÄÄ SOPIVAA TUKEMISEN TAPAA
* KOKEMUS VOI NOSTAA ESIIN MYÖS VANHAN JÄRKYTYKSEN SULKEMIA MUISTIKUVIA JA REAKTIOITA
-JOKO YHTAIKAA TAI ERIKSEEN PROSESSOITUVAKSI
REAKTIOVAIHEEN MERKITYS TALLENTUNEET TIEDOT JA ELÄMYKSET PÄÄSEVÄT
PROSESSOITUMAAN VASTA, KUN VÄLITÖN VAARA ON OHI
-MIELI ALKAA VÄHITELLEN AVAUTUA SILLE, MITÄ TODELLA ON TAPAHTUNUT JA MIKÄ SEN MERKITYS VOISI OLLA OMALLE ELÄMÄLLE
-MIELI PYRKII YLEENSÄ INTEGRAATIOON, KOKONAISKUVAAN TAPAHTUNEESTA
-HYVIN VOIMAKKAAT ELÄMYKSET SAATTAVAT LUKITTUA TRAUMATISOITUMISEN JA DISSOSIAATION AVULLA TYÖSTYMIS- JA KÄSITTELYVAIHE JA SEN MERKITYS TYÖSTYMIS- JA KÄSITTELYVAIHE
ILMENEE:
-HILJAISEMPAA, SISÄISEMPÄÄ TYÖSTÖÄ
-TUNTEET TASAISEMPIA
-MUISTI- JA KESKITTYMISVAIKEUKSIA VIELÄ
-HENKISEN YKSINÄISYYDEN TUNNETTA MERKITYS:
-TILAA PELKOJEN JA TRAUMOJEN TYÖSTÄMISEEN
-ENTISESTÄ LUOPUMINEN, SUREMINEN
-KOKEMUS KIINNITTYY HYVÄKSYTYKSI OSAKSI
OMAA HENKILÖHISTORIAA
-UUDEN MAHDOLLISUUS TRAUMA TUSKALLINEN KOKEMUS ON JUUTTUNUT MIELEEN JA KEHOON
* KOSKEE PERUSTERVEITÄ IHMISIÄ
* VOI TAPAHTUA MISSÄ KRIISIPROSESSIN VAIHEESSA TAHANSA
* TRAUMATISOIVASSA KOKEMUKSESSA
-YLLÄTYKSELLISYYS TAVALLISTA
-JOSKUS SAMALLA KAUAN PELÄTTY
-UHKA-KOKEMUS OLEELLISTA,
EI DRAMATIIKKA TAI ULKOISET MITTASUHTEET
-KEHON TUNNISTAMA UHKA SAATTAA RIITTÄÄ * UHRIN
-KEHITYSVAIHE JA HISTORIA
-PERSOONALLISUUTEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT
-TILANTEESEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT
VAIKUTTAVAT TRAUMATISOITUMISEN VAKAVUUTEEN TRAUMA MIELTÄ SUOJAAVA MEKANISMI,
JOKA VASTA PITKITTYESSÄÄN KÄÄNTYY KANTAJAANSA VASTAAN
- JOS TERVE PELKOREAKTIO EI PURKAUDU
- JOS TAPAHTUNUT EI INTEGROIDU
OSAKSI HENKILÖHISTORIAA
-JATKUU KUIN AIKA OLISI PYSÄHTYNYT TAPAHTUMASSA JA KOKEMUS TOISTUU MIELIKUVISSA, KÄYTTÄYTYMISESSÄ, TUNTEISSA,
FYSIOLOGISISSA TILOISSA JA VUOROVAIKUTUSSUHTEISSA
-KULUTTAA PSYYKKISIÄ VOIMAVAROJA JA KAPEUTTAA ELÄMÄÄ,
VAIKKA NÄENNÄISESTI UNOHTUISI
-HIDASTAA TAI PYSÄYTTÄÄ KRIISIPROSESSIN ETENEMISTÄ
Van der Kolkia ja Levineä mukaillen Palosaari 2009 |
