Lapsen suru

Alle 2v

Lapsi voi kokea pelkästään eron vanhemmasta hylkäämisenä.

2–4v        

Tyypillistä maaginen ajattelu, syyllisyys: ”sainko toiveillani vanhemman kuolemaan”.

3–4v     

Kuolema ruumillisen vahingoittumisen seuraus ”mikä isäni tappoi”.

6 – 10 v    

Kuoleman lopullisuus aletaan ymmärtämään ”kuollut on kuollut”. Lapset eivät kuitenkaan osaa kuvailla tunteitaan hyvin. He myös usein kätkevät surun sisäänsä.

Yli 10 v    

Kuoleman käsitykset muuttuvat abstraktisemmiksi. Lapset ymmärtävät laajemmin kuoleman merkityksen.

Lapsen surussa on keskeistä kuoleman todellisuuden kieltäminen

Tavallisemmat reaktiot