Potilasvahinkoepäilystä tehdään hakemus potilasvakuutuskeskukselle. Potilasvakuutuskeskus arvioi oliko hoitoketjun lopputulema suhteeton verrattuna lähtötilanteeseen. Potilasvakuutuskeskuksen päätöstä oliko tapahtunut hoitovirhe vai ei voi joutua odottamaan yli vuoden. Mikäli Potilasvakuutuskeskuksen päätös toteaa kuoleman johtuneen hoitovirheestä, tulee lesken palauttaa korvaushakemus potilasvakuutuskeskukselle. Korvaushakemuslomakkeet tulevat kotiin yhdessä myönteisen päätösasiakirjan kanssa. Potilasvakuutuskeskus korvaa hautajaiskulut kuitteja vastaan sekä tekee tulolaskelman menehtyneen henkilön perheelle. Perheen tulojen ei pitäisi jäädä hoitovirheeseen kuolleen henkilön perheessä alle 60 % alkuperäisistä tuloista. Lapsi lisää tulolaskelmaa 5 % eli yksilapsisessa leskiperheessä potilasvakuutuskeskus tekee laskelman 65 % mukaan. Laskettaessa leskiperheen nykyisiä tuloja niihin kuuluvat lesken palkka sekä lesken ja mahdollisten lapsien saamat eläkkeet (KELA, Ilmarinen, liikennevahinkokeskus jne) sekä muut mahdolliset tulot. Potilasvakuutusjärjestelmä ei tunnista henkisten kärsimysten korvausta.

Hoitovirhekantelun voi osoittaa aluehallintovirastoon (aiemmin lääninhallitus) ja/tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto:oon (VALVIRA:aan) vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella. Kantelu tehdään VALVIRA:aan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa. VALVIRA tutkii hoitovirheen syytä ja syyllisyyttä. Jos VALVIRA havaitsee hankkimiensa selvitysten perusteella, että kantelu on ollut aiheellinen, se voi antaa terveydenhuollon ammattihenkilölle tai toimipaikalle hallinnollista ohjausta, jolla niitä ohjataan toimimaan vastaisuudessa toisella tavalla. VALVIRA voi myös antaa terveydenhuollon ammattihenkilölle kirjallisen varoituksen tai rajoittaa hänen oikeuttaan harjoittaa ammattiaan.

Yksityishenkilön lisäksi myös poliisi voi tehdä selvityspyynnön VALVIRA:lle. Näin tapahtuu, mikäli oikeuslääketieteellisen ruumiinavauspöytäkirjan perusteella esim. lääninoikeuslääkäri suosittaa tapauksen yksityiskohtien selvittämistä. Mikäli viranomainen eli poliisi tekee selvityspyynnön, tekee yleinen syyttäjä/poliisi myös VALVIRA:n vastauksen saatuaan päätöksen esitutkinnan aloittamisesta tai vaihtoehtoisesti tekee syyttämättäjättämispäätöksen. Mikäli esitutkinta aloitetaan, voi esitutkinnan syyttenimikkeenä olla esim. kuolemantuottamus ja tuottamuksellinen virkavirhe. Syyte etenee tällöin yleisen syyttäjän toimin. Oikeuslaitosjärjestelmä päättää oikeudenkäynnissä syytteessä olevien tahojen syyllisyyden, rangaistukset sekä mahdolliset korvaukset (esim. omaisille henkisistä kärsimyksistä).

Vaikkei yleinen syyttäjä syytettä nostaisikaan voi myös yksityishenkilö nostaa kanteen poliisille ja velvoittaa esitutkinnan aloittamiseen. Tällöin oikeudenkäyntikulut jäävät syytteen nostajan vastuulle.