Blogi 
1. Lesken – ja lapseneläkkeen epäkohtien poistaminen
Tällä hetkellä leskeneläke evätään leskeltä, jos hän on alle 50-vuotias ja parilla ei ole yhteistä lasta. Samoin eläke evätään, jos lapseton avioliitto on kestänyt alle viisi vuotta. Avoliitto ei tuo oikeutta leskeneläkkeeseen lainkaan, vaikka parilla olisi yhteisiä lapsia. Lisäksi työeläkejärjestelmän kautta tulevan leskeneläkkeen ja lapseneläkkeen määrä riippuu kuolleen puolison/vanhemman työhistoriasta.
Suomen nuoret lesket ry esittää leskeneläkkeen ikärajan ja avioliiton kestoon liittyvän aikarajan poistamista. Samoin esitämme, että avoliitto tulee rinnastaa avioliittoon ainakin silloin, kun parilla on yhteisiä lapsia. Monissa tukimuodoissa (mm. asumistuki, työmarkkinatuki) avoliitto rinnastetaan jo avioliittoon. Tästä johtuen myös lapsettoman avopuolison oikeus leskeneläkkeeseen olisi perusteltua.
Kelan perhe-eläkkeiden lisäosaa tulee korottaa, jotta kaikki lesket ja lapset saisivat kohtuullisen eläkkeen, riippumatta kuolleen puolison/vanhemman työhistoriasta. Alaikäisten lasten eläkkeen määrää laskettaessa ei tule myöskään ottaa huomioon alentavasti yli 18-vuotiaiden sisarusten määrää, jotka eivät ole enää oikeutettuja eläkkeeseen. Esitämme myös työeläkejärjestelmän kautta maksettavan lapsen eläkkeen maksamisen jatkamista 21-vuotiaaksi, jos nuori opiskelee.
Oletko tietoinen eläkejärjestelmän epäkohdista? Mikä on oma mielipiteesi em. asioista? Haluatko olla mukana perhe-eläkelain muutostyössä? Miten?
2. Holhoustoimilain muuttaminen ja maistraattien toiminnan yhdenmukaistaminen vähemmän leskiperheitä kuormittavaksi
Holhoustoimen asiakkaista noin 25 % on alaikäisiä lapsia, joka tarkoittaa lähes 15 000 lasta.
Leskiperheen lapsi merkitään holhousrekisteriin, jos hänellä on omaisuutta yli 15 000 euroa. Omaisuudeksi lasketaan myös lapsen perimä osuus perheen kotina käytettävästä asunnosta. Holhousrekisterissä olevan lapsen omaisuuden käyttäminen on rajattua ja sen käytöstä on tehtävä vuosittainen selvitys, ns. vuositili maistraatille. Luvanvaraiset oikeustoimet esim. asunnon vaihto edellyttävät lupien hakemista maistraatilta. Nämä luvat ovat maksullisia ja niihin kuluu siten lapsen varallisuutta. Eri puolella maata toimivilla maistraateilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä lasten edunvalvontaan liittyen.
Suomen nuoret lesket ry:n mielestä holhousrekisterimerkintään liittyvää omaisuusrajaa tulee nostaa tai varallisuudeksi tulee laskea vain todellisuudessa käytössä olevat rahavarat. Lain vaatimien lupien on oltava alaikäisen lapsen kohdalla maksuttomia ja lupien käsittelyajoille tulee määrätä maksimiaika. Maistraattien käytännöt on saatava yhtenäisiksi siten, että holhoustoimilakiin pohjautuvat toimintatavat ja ohjeet ovat samat koko maassa.
Tiesitkö, että toisen vanhemman kuolema voi johtaa holhoustoimen asiakkuuteen ja lapsen vanhempaa edunvalvojana koskevat samat säädökset ja velvoitteet kuin yleistä edunvalvojaa?
Holhoustoimesta annetun lain ja holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamiseksi työskennellään parhaillaan. Oletko tietoinen miten asia etenee?
3. Surevan perheen oikeus tukeen
Puolison kuolema on nuorelle leskelle kriisitilanne, jossa hän joutuu uudelleen rakentamaan koko elämänsä. Surun keskellä lesken on jaksettava hoitaa kuolemaan liittyvät käytännön asiat ja vastattava perheen arjesta yksinhuoltajana. Surusta toipuminen kestää kauan ja jokaisen perheen tilanne ja tuen tarve on yksilöllinen. Yksi tärkeistä tukimuodoista surevalle perheelle olisi perinteinen kotipalvelu. Tällä hetkellä kunnat tarjoavat ennalta ehkäiseväksi työksi katsottavaa kotipalvelua hyvin kirjavasti ja monilla paikkakunnilla sitä ei ole lainkaan. Kunnallisten mielenterveyspalveluiden saatavuus vaihtelee paikkakunnittain. Kelan tukemaan terapiaan pääsy on vaikeaa.
Suomen nuoret lesket ry:n mielestä surevalla perheellä on oikeus tukeen vielä vuosienkin kuluttua menetyksestä. Surun vaikutus tulee ottaa huomioon myös työelämässä, esimerkiksi joustona työajassa ja käytännön työtehtävien järjestelyissä. Kotipalvelua tulee saada asuinpaikasta riippumatta. Myös muita psykososiaalisia tukipalveluita tulee olla saatavilla koko maassa kohtuullisen ajan puitteissa.
Millaista tukea asuinkuntasi leskiperheet saavat? Miten työelämän tulisi huomioida surevan perheen tilanne? Mitä voit tehdä edellä mainittujen tukipalveluiden saatavuuden parantamiseksi?