Taidetyöpajat läheisensä menettäneille aikuisille ja lapsille 13.3.-17.4.

Suru tekee joskus tyhjän tilan mieleemme ja jää sinne oleilemaan. Filosofi Julia Kristeva kutsuu tätä hautakehdossa oleiluksi. Meille tarjotaan sanoja, mutta ei-kielellinen kokemus taipuu hitaasti puheeksi. Taide ei vie surua pois, mutta se voi auttaa meitä löytämään kehoon kätkeytyneen tyhjiön ja saada kaipaukselle kosketeltavia, kuultavia ja näkyviä muotoja. Taide kutsuu mieltä liikkumaan ja voi viedä meidät takaisin mielikuvituksen luokse, joka on ehkä päässyt katoamaan. Surun kanssa on helpompaa elää, jos sitä voi käsitellä mielikuvituksen avulla.

Andrea O. kollektiivin installaatio R.I.P. – Levätköön rauhassa käsittelee kuolemaa ja suremista. Live-installaation yhteydessä museossa järjestetään sunnuntaisin taidetyöpajasarja. Työpajojen ohjaajina toimivat taidepedagogi Mari Krappala ja tanssitaiteen pedagogi Maria Nurmela sekä Andrea O. kollektiivin taiteilijoita. Työpajat on tarkoitettu aikuisille ja lapsille, jotka ovat kokeneet läheisensä menetyksen. Aikuinen ja lapsi työskentelevät parina. Työpajat alkavat installaatiossa vierailulla ja jatkuvat museon työpajatilassa. Niissä työskennellään taiteellisin metodein ja liikutaan satujen, myyttien ja unien maailmassa. Kantavana ajatuksena on liikkua aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen ja mielikuvituksen parissa; olla hetki kahdestaan, ryhmässä ja kuvitella yhdessä.

Työpajat pidetään sunnuntaisin klo 11–14 ja niihin voi osallistua museon normaalin pääsylipun hinnalla. Ohjaajat noutavat osallistujat työpajan alussa museon lippukassalta. Työskentelyyn voi osallistua vain yhtenä sunnuntaina tai useammin. Työpajat pidetään seuraavina päivinä: 13.3, 20.3, 27.3, 3.4, 10.4, 17.4. Työpajoihin tulisi ilmoittautua ennakkoon museolehtori Janna Jokelalle numeroon 0207 181 637 tai osoitteeseen Den här e-postadressen är skyddad från spam bots, du måste ha Javascript aktiverat för att visa det . Jos ryhmässä on tilaa, mukaan voi myös liittyä ilman ilmoittautumista. Ryhmään voidaan ottaa kahdeksan lapsen ja aikuisen muodostamaa paria, aikuinen voi olla kuka tahansa lapsen läheinen.

Lisätietoja:

Museolehtori Janna Jokela, Den här e-postadressen är skyddad från spam bots, du måste ha Javascript aktiverat för att visa det , p. 0207 181 637
Taidepedagogi Mari Krappala, Den här e-postadressen är skyddad från spam bots, du måste ha Javascript aktiverat för att visa det , p. 050 3678918

Keväällä pyysimme kokemuksianne lasten edunvalvojana toimimiseen liittyen. Kokemuksienne pohjalta teimme lausunnon oikeusministeriön asettamalle  työryhmälle, joka pohti edunvalvojien valvonnan ajanmukaistamista.

Asia eteni niin, että kaikista lausunnoista tehtiin tiivistelmä ja asia vietiin eduskuntaan. 

Lisätietoja yhdistyksen sivuilta:  http://www.nuoretlesket.fi/yhdistys/edunvalvonta/

Vuoden 2010 joulukuussa holhoustoimilain muutosasia eteni eduskunnassa, kun lakivaliokunta ehdotti lakimuutosehdotusten hyväksymistä sellaisenaan. Lakimuutos tulee voimaan 1.5.2011. Lisää voit lukea alla olevasta  linkistä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110122

Huolestuneena olen  seurannut sivusta Pääkaupunkiseudun Nuoret Lesket ry:n hiipuva toimintaa.Yhdistys perustettiin Helsingissä syksyllä 2003 ja se toimi aktiivisesti muutamia vuosia.Vertaistukiryhmät Espoossa, Helsingissä  ja Vantaalla jatkoivat toimintaansa yhdistyksen alaisuudessa. Yhdessä järjestimme v. 2005 Valtakunnallisen nuorten leskien tapaamisen: Puolikkaasta kokonaiseksi - eheytyminen menetyksen jälkeen. Järjestimme myös perheviikonloppuja, joissa lapsille  ja vanhemmille oli omaa ohjattua toimintaa ja lapset voivat tutustua toisiin vanhempansa menettäneisiin lapsiin. Muutamia ohjattuja koulutuksiakin järjestettiin. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita , mm. maistraatin kanssa asioimista .Koulutusta ja muuta toimintaa varten olimme saaneet avustuksia Helsingin kaupungin sosiaalivirastolta. Avustusta on saatu edelleenkin vuosittain.

Nyt yhdistys kaipaa uusia ihmisiä jatkamaan toimintaa. Entisillä toimijoilla on elämä kulkenut jo siihen suuntaan, että tehtävät tämän yhdistyksen parissa eivät ole enää ajankohtaisia. Elämä on siis jatkunut, niin kuin on ollut tavoitteenakin. Yhdistyksen tarkoitushan on olla apuna elämän vaikeimmassa tilanteessa eli  silloin kun on menettänyt puolisonsa. Tarkoitus ei ole jäädä siihen kiinni loppuiäkseen, vaan olla  mukana siihen saakka kun se tuntuu tarpeelliselta.  Luulisi, että pääkaupunkiseudun alueelta löytyisi edelleenkin nuoria leskiä, joille olisi tarpeen  yhdessä toimiminen yhteisen asian ja oman elämäntilanteen parantamiseksi. Siihen tämä yhdistys antaa oivan mahdollisuuden. Järjestämällä koko perheen ohjattuja viikonloppuja myös lapset pääsevät osallisiksi vertaistuesta. Tulkaa siis mukaan te koko pääkaupunkiseudun nuoret lesket ( = työikäiset ) toimimaan yhdessä,tutustumaan toisiinne ja jatkamaan toimintaa. Vertaistuessa on uskomaton voima ja yhdessä saa aikaan ihmeitä! 

Anna-Maija Muromaa, perustajajäsen

Seurakunnan järjestämiä lasten sururyhmiä on alkamassa Espoossa, Seinäjoella, Ylivieskassa  ja Kuopiossa. Lisätietoa yhdistyksemme nettisivuilta ja em. seurakunnista.